Olen Milla ja toimin henkilöstökonsulttina Tampereen toimistollamme. Työpäiväni koostuvat monipuolisista tehtävistä ja olenkin usein todennut, että kahta samanlaista päivää ei juurikaan mahdu viikkoon.
Vaikka kalenteriini kuuluu tietyt asiat talous- ja henkilöstöhallinnon parissa joka viikko, adjektiivi yllätyksellisyys on usein läsnä työssäni. Usein on mahdotonta ennustaa koko kuukauden tapahtumia etukäteen, mikä tuokin tähän työhön sopivasti haastetta. Haluankin kertoa teille yhdestä perjantaista, joka kuvaa hyvin tätä yllätyksellisyyttä työssäni.
Aloitin päivän tapani mukaisesti kahvikupin kera käyden läpi tulleet sähköpostit ja päivän to-do-listan. Kalenterin mukaan päivä näytti aluksi olevan varsin tyypillinen; pari sovittua asiakaspuhelua, kaksi työhaastattelua, muutaman laskun lähetys, suosittelijasoittoja ja työntekijöiden palkkojen tarkistus.
Aamupäivä menikin puhelimessa asiakkaiden kanssa ja läppärillä hoidellessa laskuja ja palkkoja. Lounaan jälkeen olikin haastatteluiden aika. Tähän mennessä päivä oli mennyt lähes suunnitelmien mukaisesti, kunnes lähdin soittamaan työnhakijan suosittelijasoittoa ja suosittelija sattuikin olemaan vanha asiakkaani. Kertoessani suosittelijalle työnhakijan nimen puhelu muuttuikin varsin poikkeukselliseksi suosittelijasoitoksi, jota en osannut odottaa.
Suosittelija ei kerennyt kommentoimaan lähes sanallakaan työnhakijaa, kun hän oli jo ehtinyt tokaista palkkaavansa hakijan heillä pian käynnistyvään kiireelliseen projektiin. No sitten vain nopeasti soitto työntekijälle ja työnsopimuksen tekoon. Loppupäivän tehtävälista siirtyikin sillä sekunnilla seuraavalle päivälle.
Esimerkki kuvastaa hyvin työni hektisyyttä, mutta toisaalta myös merkityksellisyyttä – taas kerran työntekijä löysi Lokin kautta tiensä asiakkaamme palvelukseen.
– Milla Siivonen, Henkilöstökonsultti